tiistai, 1. maaliskuu 2011

Meitsi lomailee Berliinissä

Tää on ihan porno maa! Kadulla on sellanen automaatti, mistä saa yksittäispakattuja tekopilluja, vibraattoreita, liukastetta ja muita häröyksiä.  Astetta rankempi kortsu-automaatti.

Sitten täällä on sellaisia koppeja, minne voi mennä runkkaamaan. Syöttää pari kolikkoa sisään, laittaa oven kiinni ja screeniltä voi katsoa eroottista elokuvaa ja vetää käteen. Das ist super! Ja on siellä paperiakin vielä, niin ei tarvitse olla koko päivää ihan siemennesteessä.

Posliinisia dildoja, kikkeli-toteemi-paaluja, seksi-leluja, pilluiksi muodostuneita kallioita, karvaisia kiinalaisia ja muuta jännää.

Posliini-dildo hei! Kelaa että se on ollut joskus 1800-luvulla jonkun aatelis-ämmän karva-tuherossa!

Toissapäivänä käytiin siis seksi ja erotiikkamuseossa ja mä näin tosi ison pippelin.

 Sitten mä ostin tosi pornot, mustat overknee-saappaat, urh!

  Eilinen viihdyttiin kokonaan peiton alla, poikaystävän kanssa, saappaat (ihanat-mustat-nahkaiset-piikkikorot)  jalassa.

Huonepalvelu pelaa meidän Comfort Hotel Weissenseessä. On tosi comfort.

Sieltä huonepalvelusta sellainen komea musta mies toi pullon Chardonnayta jääpala-astiassa. Icecubes.

Sitten mä olinkin umpikännissä ja tilattiin vielä pullo valkkaria. Sitten mä sammuinkin umpikännissä, (mega-sexyt-namu-hottis-tsiksi) saappaat jalassa . Umpikännissä mä sitten heräsinkin ja pyörryin vessaan. Nyt mulla on nolo kuhmu otsassa. Vittu.

Ihan kauhea krapula ollut kokopäivän. Ronkeli-poikkis oksensi sen sisuskaluja aika ahkerasti. Meidät on aika varmaan myrkytetty. Olisi varmaan pitänyt antaa enemmän tippiä. Haha.

 Nii joo! Nyt mä olen käynyt Starbuck´sissa! Nyt voin kuolla rauhassa. ”One cafe latte take away, please.”

Sosiaalinen status nousi hurjasti. Vai onks niit suomessakin?

Check Point Charlie ja design outlet on seuraavana ohjelmassa.

Tosi hyvin skulaa julkiset kärryt täällä. Sporan näköisiä matoja menee kokoajan joka paikkaan. Junat kulkee katutason yläpuolella, vähän niinkun Gothan Cityssä. Sieltä on hyvä tsiigailla maisemia. Ihan kuin olisi sightseeingillä.

 Nii joo! Täällä on sellainen magee Street art –meininki. Veikeen värisiä mökkejä. Hotellin perse-puolella on pinkki kerrostalo. Tosi upeita maalauksia, hyvissä spoteissa ja graffiti-seiniä. Yhden jätti-betoni-möksän seinään oli maalattu kuva, mikä näyttää ihan siltä ku joku ois repäissyt palan veke seinästä.

East Side Gallery oli kans elämys. Elikkäs Berliinin muurista on jäljellä sellainen pätkylö, joka on sitten maalailtu coolisti, useiden taiteilijoiden toimesta.

 Ja hei! Limppari-automaatista saa VISKIKOLAA ! Tölkissä.  Joo, mä tiedän, tää on ihan huippumesta. Pikkuruisia vinkku-pulloja, rommikolaa, kuoharia ja bisseä sekä papu-kinkku-jauheliha-mega-ällö-patukoita se laite tiputtelee myös pikkurahalla.

 Autokauppoja täällä on enemmän kun mustia ihmisiä afrikassa!

 Käytiin myös tsekkaamassa näköalatornin näkymät. Berliner Fernsehturm. Kallis ja yliarvostettu hökkeli!

11 egee per lärvi maksat siitä että voit kyylätä muita hökkeleitä 200 metrin korkeudesta. Portaita pitkin jos olisi lähtenyt dallaamaan, ois kyllä bratwurstit poltettu, sillä portaita on 986 askelmaa.

Oltiin laiskoja ja mentiin hissillä. Sen nopeus oli kuusi metriä sekunnissa. Korvat meni lukkoon, ja hissin kuljettajalla oli ihottumaa poskessa.

 Viinan ikäraja on 18. Taitaa parit botelit lähteä messiin… Täällä Saksan maassa olen myös saanut nautiskella mun suuresta rakkaudesta Desperados:ista. Se on oikeasti ranskalaisten tuottamaa, mutta Lidelistä löytyy. Kyseessä on siis tequilalla ja sitruunalla maustettu olut. Iiiihan älyttömän hyvää. Meidän rakkaus-suhde syntyi jo keväällä 2010, kun olin Toulousessa tsippailemassa. Toivottavasti saataisiin se Suomeenkin joskus!

 Budweiser, Beck´s, Carlsberg, Berliner Kindl, Pilsner Urquell, Guinnes, Salitos, Desperados. Nyt on mallasjuomia tyyppailtu.

 Berliinin historia maalautuu kyllä mieleen täällä itä-puolella. Sellaisia hökkeleitä, betonihirviöitä ja autio-taloja. Vähäsen karmivia fiiliksiä tulee niistä välillä. Tuskan kirkumista kuuluu korvissa ja irtonaisia ruumiin jäseniä ja perheenjäseniä vilisee mielessä. No joo, menee levottomaks...

 Mutta onpas hankalaa kysyä tietä jonnekin. Mestoilla kun on sellaisia takiaisen nielemiseltä kuulostavia nimiä.

”How can i get to the Nagelstryckwähcstesehler?”

Tai yritäppäs ravintolassa tilata jotain, ilman että sylki roiskuu  kuin japsit Hiroshimassa.

”Could i have the Straussenkopfschinkel mit schnitzelkreunenkuchen with potatoes please?”

tiistai, 1. maaliskuu 2011

Biography

Hommahan lähti käyntiin niin että kukkia ja mehiläisiä. Tai siis isä pani äitiä. Isä oli kiinalainen, niin minustakin tuli puoliksi kiinalainen vuonna 1992.

Sitten iskä teki oharit ja lähti takaisin Kiinaan, kun olin puolivuotias. Jäimme äidin kanssa yhdessä katselemaan telkkaria. Kasvoin, ja tykkäsin pestä nakuna mattoja ja työntää kädet rahkaan.

Suoriuduin peruskoulusta kasin keskiarvolla ja lintsaamalla. Sitten menin ammattikouluun opiskelemaan LVI-asennusta. Ajattelin että se ala sopisi mulle, kun tykkään rahasta ja komeista miehistä.

Noh, ihan kelpo putkimiesnainen musta valmistuukin tänä keväänä. Duuniakin on tiedossa.

 

Vapaa-ajan harrastuksia löytyy hyviä ja huonoja. Feivörittejä on matkustelu ja bailailu. Kuppi nousee vähän turhan helposti aina välillä. Olen herännyt sairaalasta Nizzassa, Järvenpään juoppoputkasta ja Riihimäeltä ihan muuten vaan. Mutta noitahan nyt sattuu kaikille…

Hyviksi harrastuksiksi voisi varmaan kategorioida lenkkeilyn, lukemisen, ruoanlaiton, varpaankynsien lakkaamisen, tee-se-itse-puuhastelun, elokuvat ja höpöttäminen sekä satunnainen muu urheilu.

 

Parhaita asioita on elämän pienet ihmeet,  pelkät menoliput, kahvin tuoksu, metsäfestarit ja mökkisauna.

 

Life is short, so make it worth!